Foolihappo eli folaatti

Folaatti eli foolihappo on vesiliukoinen vitamiini, joka toimii elimistössä koentsyyminä aminohappojen ja nukleotidien aineenvaihdunnassa. Se luetaan usein B-ryhmän vitamiiniksi. Suomalaisten folaatin saanti oli Finravinto-tutkimuksen mukaan vuonna 2007 keskimäärin 20 % alle suositusten. Joissakin maissa, kuten USA:ssa ja Kanadassa, ruokia rikastetaankin folaatilla.

Foolihapon hyviä lähteitä ovat tuoreet vihreät kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut,pähkinät, täysjyvävilja sekä maksa. Foolihapon puute aiheuttaa megaloblastista anemiaa ja voi johtaa sikiöllä vakaviin hermoputken sulkeutumishäiriöihin eli selkärankahalkioihin. Folaattiaineenvaihdunnan perinnölliset häiriöt saattavat suurentaa foolihapon tarvetta ja olla myös syynä edellä mainittujen epämuodostumien syntyyn.

Folaattien saanti vaikuttaa homokysteiini aminohapon esiintymiseen elimistössä. Henkilöillä, jotka ovat sairastuneet sydän- ja verisuonitauteihin, on veressä runsaammin homokysteiiniä kuin terveillä. Tämä puolestaan viittaisi alentuneeseen foolihapon saantiin. Foolihappoa antamalla tai ravinnon folaattien saantia lisäämällä voidaan pienentää helposti homokysteiinipitoisuutta veressä.

Marraskuussa 2008 julkistettiin Amerikan sydänyhdistyksen (AHA) kongressiesitelmänä Search- tutkimus, jossa suuri joukko jo sydäninfarktin kärsineitä amerikkalaisia (n=12 064) satunnaistettiin joko 2 mg:lle foolihappoa tai lumelääkettä. Folaattiryhmän potilaat saivat myös 1 mg:n B12-vitamiinia. Tutkimusta jatkettiin 6,7 vuotta ja molemmissa ryhmissä oli yhtäläinen sairastuminen sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään. Folaatti ja lumeryhmässä oli haittavaikutuksia yhtä paljon, ja ne olivat lieviä. Foolihappo ei siis tuonut mitään hyötyä.

Linkki tutkimuksen tuloksiin 

Samalla tavalla neutraalista tutkimustuloksesta norjalaisilla sydänpotilailla raportoivat myös Ebbing et al. elokuussa JAMA -lehdessä. Tähän tutkimukseen osallistui 3096 miespotilasta ja seuranta-aika oli 3,2 vuotta. Potilaat satunnaistettiin joko lumeelle tai foolihappoa sisältävälle valmisteelle.

Folaatin puutteellisella saannilla voi olla vaikutusta myös syövän syntyyn. Folaattien puutteessa DNA-juosteet katkeilevat. Joissakin väestötutkimuksissa niukkaan folaattien saantiin onkin liittynyt suurentunut riski sairastua paksusuoli-, keuhko- ja kohdunkaulasyöpään.

Marraskuun 2008 JAMA-lehdessä on myös julkaistu suuri foolihapolla tehty ihmiskoe. Siinä yli 5000 amerikkalaista naista satunnaistettiin joko foolihapolle (2,5 mg/pv) ja lumelääkkeelle keskimäärin 7,3 vuodeksi. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli erityisesti syöpien ilmaantuminen. Folaattia saavat naiset saivat lisäksi myös B12- ja B6-vitamiineja. Seurannan päättyessä riski saada syöpä tai kuolla syöpään oli samanlainen molemmissa ryhmissä.

 Zhang et al. JAMA. 2008 Nov 5;300(17):2012-21

Kun samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin ja, kun uudet endoteelin toimintaa ja verisuonen plakkiutumista selvittäneet tutkimukset ovat vahvistaneet samansuuntaisia havaintoja foolihapon neutraaleista vaikutuksista, alkaa näyttää vahvasti siltä, että foolihapon nauttimisella ei ole sydän- ja syöpäterveyttä kohentavaa vaikutusta.